Mulla oli koko päivän ihan ihme olo. Kai on myönnettävä että täällä eletään kevätväsymystä. Uh.

Kevätväsymyksen lisäksi mulla taitaa olla -ja on ollut jo jonkun aikaa- ihan selvästi ikäkriisi. Kolmenkympin kriisi. Nyt jo. Hirveän paljon on viime aikoina pyörinyt mielessä viimeiset kymmenen vuotta ja lähinnä se, että miten se on kulunut niin salakavalan nopeasti. Välillä ahdistaa, välillä hymyilyttää muistot, ja välillä ihan tosissaan kuristaa etten mä enää koskaan ole nuori. Tää kaikki varsinaisesti alkoi muutama viikko sitten kun mutsi soitti mulle hysteerisen kikatuspuhelun, kun se täytti 50v.

Tää "ikäkriiseily" ammentaa helposti vauhtia mun kuolemanpelosta. Vaikka mun pelkotilahäiriöt on pysyneet aika siististi hallinnassa hyvin pienellä lääkityksellä nyt pian taas vuoden, on tässä muutaman viikon aikana nukkuminen ollut taas hankalampaa. Tai nukkumaan meneminen. Sen normaalin "hukkumis"-tunteen sijalle on tullut yhtäkkiset pelot siitä, että mun joku läheinen sairastuu vakavasti tai kuolee.
Käy sinällään järkeen, että tiedän mun alitajunnan käyvän vähän hitaalla. Tää juontaa osaltaan varmasti paljon kummitädin kuolemisesta syöpään viime kesänä ja kumppanin isoisän kuolemasta tässä jokin aika sitten.

On vaan aika pirun rankkaa ymmärtää asiat järjellä täysin, mutta sit saada ihan kummallisia pelkotiloja, mitkä sitten jälkeenpäin ottaa päähän aivan tolkuttomasti. Suorastaan vituttaa, että "heittäytyy" niin idiootiksi.

Ikäkriisin yksi oire tuntuu olevan ihan järjetön hinku baariin, keskustaan, vanhaan porukkaan, parhaaseen kantabaariin, umpikänniin, korkokenkiin hoippumassa taxitolpalle.
Kotona ei huvita juoda edes saunakaljaa. Mua ei oo oikein koskaan huvittanut ottaa alkoholia kotona kumppanin kanssa. Ehkä se johtuu entisestä aviomiehestä, jonka kanssa yhdessä humaltumisesta tuli aina riita (en käsitä ihmisiä, jotka juo rähinäviinaa).

Tosin nykyisen kumppanin kanssa alussa tapailtiin vain punaviinin ja seksin merkeissä. Se oli silloin ihan kivaa. Tai kai mä oon aina ollut vähän kausijuoppo, välillä voi mennä vuosi etten juo alkoholia lainkaan, välillä ramppaan baarissa alituiseen, välillä menee vain viini, välillä vain olut.

Itseasiassa eniten huvittaisi nippasta pää sekaisin ilman sitä juomista. On siihenkin konstinsa, mut kun ei sitäkään viittis enää tässä iässä.

Kriisikriisi. Kriiseilen lisää huomenna.